Epäilyttääkö verkkokaupan perustaminen tai kannattavuus?

Teetimme taannoin suomalaisille B2B- ja B2C-kaupan päättäjille kyselyn, jossa selvitimme verkkokaupan suurimmat katteensyöjät. Saimme selville, että ylivoimaisesti eniten parannettavaa löytyy logistiikasta ja varastonhallinnasta, mutta ennen kaikkea monesta tietojärjestelmästä ja tästä aiheutuvasta tuplatyöstä. Mitä asialle voi sitten tehdä? Maestron tapa on yksi hyvä vaihtoehto.

Verkkokaupan ja kivijalkamyymälöiden kolme nykytrendiä

1. Kokemus lisää onnistumisia

Sinnikkyys ja pitkäjänteisyys palkitaan. Aloittelevan verkkokauppiaan katteet olivat matalammat, kuin pidempään verkkokaupassa toimineiden.

2. B2B-kauppa on B2C-kauppaa jäljessä verkkokaupan osalta

80 % tutkimukseen vastanneista B2C-yrityksistä toimii sekä verkossa että kivijalassa. B2B-yrityksistä molemmissa toimii vasta noin puolet.

 3. Kivijalassa on edelleen parempi kannattavuus

Vastanneiden mukaan kivijalkakaupasta saa edelleen verkkokauppaa paremman katteen. Vain reilu 20 prosenttia vastaajista ilmoitti, että verkkokauppa on heille tällä hetkellä kannattavaa bisnestä.

Kauppiaan epäilykset liittyen verkkokauppaan

Monilla yrityksillä on epäilyksiä verkkokaupan kannattavuuteen liittyen perustuen joko huonoihin kokemuksiin tai omiin olettamuksiin. Mikäli yrityksellä on huonoja kokemuksia verkkokaupan kannattavuudesta omassa liiketoiminnassaan, on ymmärrettävää, ettei siihen haluta tehdä suuria panostuksia. Mutta mistä kannattamattomuus ja suurena pidetyt kustannukset sitten johtuvat? Olemassa on kuitenkin myös kannattavia verkkokauppoja.

Suurimmat katteensyöjät

• Logistiikan- ja varastonhallinnan kulut – 50,7%
• Tietojärjestelmien ylläpidon kulut – 27,6%
• Useista yhteensopimattomista järjestelmistä johtuva tuplatyö – 24,1%

Ensimmäistä kulua on mahdollista pienentää ja sitä kautta parantaa verkkokaupan kannattavuutta. Toimituskumppaneita voi kilpailuttaa ja näin saavuttaa tehokkuutta logistiikan kustannuksiin.

Kaksi jälkimmäistä kuluerää johtuvat siitä, ettei verkkokaupan ja toiminnanohjauksen välillä ole keskusteluyhteyttä. Ylläpitokustannukset ovat korkeita, koska maksetaan päällekkäisistä järjestelmistä ja tuplakirjauksia joudutaan tekemään, koska tieto ei kulje näiden välillä.

Vastaajien mukaan tuplatyö on jopa suurempi katteensyöjä kuin palautukset ja niiden käsittely. Tämä on luultavasti myös eniten aliarvioitu kustannus, mutta myös helpoin, jolle voi tehdä korjausliikkeitä.

Yli puolet vastaajista ilmoitti käyttävänsä verkkokaupassa ja kivijalassa kahta tai useampaa eri järjestelmää.

Näiden merkitys korostui sitä enemmän, mitä suuremmasta yrityksestä oli kyse. Myös pitkään verkkokaupassa toimineet yritykset kokivat tietojärjestelmäkustannukset katteensyöjiksi.

Tietojärjestelmän on tuettava liiketoimintaa niin, ettei siihen tarvitse turhaan käyttää energiaa, vaan senkin voi käyttää kaupantekoon ja katteen tekemiseen.

Useamman tietojärjestelmän käyttäminen johtaa vääjäämättä ylimääräiseen tuplatyöhön.

Kun pienessäkin verkkokaupassa joudutaan tekemään sama työ jopa kolmeen kertaan, se aiheuttaa yllättävän paljon kulua. Isommassa yrityksessä se voi merkitä jopa usean työntekijän palkkakustannuksia. 

Tuplatyön merkitys katteensyöjänä kasvaa, mitä suurempi liikevaihto on.

Maestron tapa toteuttaa verkkokauppa – ERP ja verkkokauppa samalla kertaa kuntoon?

Yksi tapa toimia on rakentaa integraatiot olemassa olevien ratkaisujen välille ja sitä kautta saavuttaa läpinäkyvyys ja tiedonkulun reaaliaikaisuus ratkaisujen välille. Riippuen siitä, missä vaiheessa järjestelmien elinkaarta toimenpiteisiin ryhdytään, on tämä tapa kuitenkin usein verrattavissa rautalanka- tai ilmastointiteippikorjaukseen.

Maestron tapa toimia on erilainen. Meidän tavassamme toimia verkkokauppa, ERP ja taloushallinto ovat yhtä ja samaa järjestelmää, ja esimerkiksi tuote- ja asiakastietoja ylläpidetään vain yhdessä paikassa. Asiakkaalla on yksi ostoshistoria, joka täydentyy yrityksen eri kanavien kautta. Tiedot kulkeutuvat suoraan verkkokaupasta ERP:iin ja taloushallinnon raporttien oikeille riveille saakka.

”ERP-projekti” on termi, joka saa monet kavahtamaan. Varsinkin, mikäli yrityksen tahtotilana on saada ”vain” toimiva verkkokauppa. Mutta ehjän, automaattisesti toimivan kokonaisuuden saavuttamiseksi vaihtoehdot ovat vähissä – joko rakennetaan integraatio erikseen ERP:n ja verkkokaupan välille tai hankitaan kerralla toimiva kokonaisuus.

Eikä ERP-projektia kuitenkaan ole tarvetta kavahtaa – se voidaan toteuttaa myös nopeasti ja kustannustehokkaasti. Tästä esimerkkinä asiakkaamme Vaunu-aitta, jolle toiminnanohjausjärjestelmän ja verkkokaupan vaihtaminen toi tehokkuutta ja kannattavuutta liiketoimintaan.

”Maestrossa saimme kaikki yhdessä paketissa”

Tästä voit katsoa Vaunu-aitta/Adimax Internationalin toimitusjohtajan Henry Karlbergin terveiset videolla.