Kilpailukykyä taloushallinnon reaaliaikaisuudesta
Kun tavara kiertää nopeasti, varastointikustannukset on painettu minimiin ja hinnat joustavat kysynnän mukaan, viivan alle jää enemmän. Uusissa liiketoimintamalleissa otetaan kaikki hyödyt irti reaaliaikaisesta taloushallinnosta.
Laskentatoimen apulaisprofessori Hanna Silvola
Liiketoiminnalle saa hyvää vetoapua, kun käyttöön ottaa reaaliaikaisen taloushallinnon ja toiminnan ohjausjärjestelmän. Jos esimerkiksi varastoa hallitaan tilausvirran mukaan, voidaan saavuttaa merkittäviä logistisia hyötyjä.
”Reaaliaikaisesta taloushallinnosta voi olla hyötyä millä toimialalla vain. Jos tuote vanhenee todella nopeasti, liiketoimintaympäristö muuttuu yllättäen tai myynnissä on suurta vaihtelua esimerkiksi päivän tai vuodenajan suhteen, silloin on erityisen tärkeää, että taloushallinto on reaaliaikaista, jotta pystytään nopeasti varautumaan ja tekemään päätöksiä muuttuneen tilanteen myötä”, laskentatoimen apulaisprofessori Hanna Silvola Aalto yliopistosta kertoo.
Ideaalitilanne on, jos varaston eli vaihto-omaisuuden arvo pysyy jatkuvasti mahdollisimman pienenä ja kiertonopeus on korkea. Käytännössä se edellyttää usein pääomariskin siirtämistä tavarantoimittajille.
Tavarantoimittajat kantavat riskiä
Ehkä pisimmälle liiketoimintamallin on vienyt amerikkalainen kauppajätti Wal-Mart, joka pystyy valtavan kokonsa ja markkina-asemansa ansiosta sanelemaan tiukkoja ehtoja tavarantoimittajilleen. Wal-Martilla ei ole itsellään isoja varastoja, vaan se hyödyntää tavarantoimittajien varastoja.
Vahvan markkina-aseman lisäksi liiketoimintamalli edellyttää, että tavarantoimittajien it-järjestelmät integroidaan myyjän järjestelmiin, jolloin myyntihetkellä voidaan reaaliaikaisesti nähdä, onko tavaraa saatavilla ja kuinka kauan sen toimitus kestää.
”Suomessa ei ole yhtään niin isoa toimijaa, että he voisivat toimia näin. Toisaalta moni tavarantoimittaja haluaa tarttua Wal-Martin malliin, koska sillä tavalla myös he saavat isot markkinat. Wal-Mart on pystynyt kääntämään tämän kilpailueduksi, mutta samalla se hyödyttää myös tavarantoimittajia”, Silvola sanoo.
Myös Suomessa toimii verkkokauppoja, joilla ei välttämättä ole itsellään esiteltäviä tuotteita varastoissaan, vaan ne tilaavat tuotteet vaikkapa Aasiasta vasta, kun kauppa on toteutunut.
Hinnat joustavat kysynnän mukaan
Reaaliaikaisella taloushallinnon voidaan tuottaa lisäarvoa etenkin aloilla, joissa on raskas käyttöpääoma, mutta suoritteet ovat kilpailtuja. Tällaisia ovat muun muassa kuljetusala sekä esimerkiksi lentoyhtiöt.
”Globaaleilla lentoyhtiöillä on todella paljon rahaa kiinni kalustossa, mutta toisaalta lentojen hinnat ovat helposti vertailtavissa ja alalla on todella kova hintakilpailu. Lentoyhtiöille taloushallinnon ja myynnin reaaliaikaisuus ovat elinehto”, Silvola kuvaa.
Käytännössä lentojen hinnat voivat päivittyä jatkuvasti, ja lippuja myydään halvemmalla, kun kysyntä on vähäistä. Yhtiöt pystyvät seuraamaan tilannetta varausjärjestelmien kautta reaaliaikaisesti ja suuntaamaan markkinointikampanjoitaan lennoille, joiden kysyntä on vähäistä. Vastaavasti hinnat myös nousevat, jos kysyntä on kovaa. Samalla logiikalla toimivat tänä päivänä yhä useammin myös vaikkapa hotellit sekä bussi- ja junayhtiöt.
”Monenlaiset palveluntarjoajat voisivat käyttää hyväksi tällaista. Esimerkiksi kampaajat ja kosmetologit voisivat myydä alennetuilla hinnoilla aikoja, joissa kysyntää on vähemmän. Liikkeissä, joissa täytyy päivystää koko ajan, tyhjänpanttina seisominen on kustannus. Jos pystyy myymään alennetulla hinnalla, voi saada asiakkaan myös hiljaisemmille hetkille”, Silvola sanoo.
Tiedolla johtaminen yleistyy
Vaikka Suomessa ja Pohjoismaissa ollaan taloushallinnon digitalisoimisessa kansainvälisesti hyvissä asemissa, Aalto yliopiston Hanna Silvola arvioi, että reaaliaikaisen tiedon hyödyntämisessä myös meillä on vielä valtavasti mahdollisuuksia käyttämättä.
”Isommat yritykset ovat lähteneet tiedolla johtamiseen, mutta vielä on hurjasti tarvetta ja mahdollisuuksia kehittymiselle”, Silvola sanoo.
Hän näkee, että tulevaisuudessa laskenta-alan ammattilaisten työssä korostuu yhä enemmän tiedon tuottaminen ja analysointi, jotta reaaliaikaisista järjestelmistä saatavaa dataa pystytään hyödyntämään liiketoiminnan johtamisessa.
Numerojen valossa voi optimoida esimerkiksi markkinointia, hinnoittelua ja kulloistakin työvoiman tarvetta. Tiedolla johtamiseen liittyy hyötyjä, jotka ovat mitattavissa euroissa. Kustannustehokkuuden lisäksi esimerkiksi inhimillisten virheiden määrä vähenee ja monet tulevaisuuden ratkaisut ovat aiempaa ympäristöystävällisempiä.
Silvola painottaa, että etenkin kasvuyritysten kannattaisi seurata talouttaan reaaliaikaisesti myös siksi, että siten voidaan välttää vauhtisokeus.
”Jos liiketoiminta kasvaa ja tuntuu, että rahaa tulee ovista ja ikkunoista, voi unohtua, että myös kustannukset tuppaavat kasvamaan kasvun myötä. Reaaliaikainen taloushallinto auttaa, ettei mopo lähde käsistä”, Silvola sanoo.
Verotus muuttuu reaaliaikaiseksi
Myös julkisella puolella on vireillä taloushallinnon reaaliaikaisuuteen liittyviä hankkeita, jotka heijastuvat myös yrityksiin. Yksi sellainen on näillä näkymin vuonna 2019 käyttöön otettava tulorekisteri.
”Se tarkoittaa, että jatkossa esimerkiksi verokortti päivittyisi kuukausittain. Silloin ei enää tulisi palautuksia eikä mätkyjä, vaan verotus tapahtuisi reaaliaikaisena”, Silvola kertoo.
Vaikka yrityskentällä järjestelmän pelätään lisäävän yritysten hallinnollista taakkaa ja kustannuksia, ideana on, että jatkossa olisi vain yksi keskitetty paikka, eli verottaja, josta kaikki muut viranomaiset, kuten vaikkapa Kela tai työvoimatoimisto saavat tarvitsemansa tulotiedot.
