Maksuperusteinen arvonlisäverotus tulee – oletko valmis?

Arvonlisäverolain muutoksen myötä aiempaa useampi yritys voi ensi vuoden alusta lähtien tilittää alv:t verottajalle vasta maksusuorituksen saatuaan. Eri asia on, kannattaako muutokseen lähteä.

Tähän asti arvonlisäverot on tilitetty valtiolle pääosin laskuperusteisesti. Siinä valtio saa myydyistä tuotteista ja palveluista verot sen mukaan, milloin lasku on lähetetty – riippumatta siitä, onko asiakas laskua maksanut.

Ensi vuoden alussa tilanne muuttuu. Hallitus esittää, että vuoden 2017 alusta lähtien yritykset, joiden liikevaihto on alle 500 000 euroa, voivat halutessaan siirtyä arvonlisäveron tilityksissä maksuperusteisuuteen – eli maksaa verot vasta rahat saatuaan.

Uudistuksen tavoitteena on parantaa etenkin pienten yritysten maksuvalmiutta. 

Pitkät maksuajat pienten yritysten riesana

Lakimuutoksen taustalla on maksuaikojen pidentyminen yritysten välisessä laskutuksessa. Suomen Yrittäjien mukaan peräti 44 prosenttia pk-yrityksistä on sopinut yli 30 päivän maksuajasta. Näistä hieman yli kolmannes oli tehnyt sopimuksen, jossa maksuaika ylitti jopa 60 päivää.

Pitkät maksuajat johtavat siihen, että moni yritys joutuu maksamaan veroja omasta pussistaan – jo ennen, kuin ne ovat saaneet perittyä veron asiakkailtaan.

Pitkät maksuajat ovat yleisiä etenkin teollisuudessa (67 % teollisuusyrityksistä), kaupassa (46 %), rakentamisessa (46 %) ja palvelualoilla (40 %). Käytännössä suuremmat yritykset ovat voineet maksuaikoja venyttämällä esimerkiksi rahoittaa toimintaansa.

Ongelman korjaamiseksi arvonlisäverolakia muutettiin jo vuonna 2015. Tuolloin lakiin kirjattiin, että yritysten välisessä laskutuksessa maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä nimenomaisesti sovitaan. Käytännössä ongelma ei kuitenkaan korjaantunut.

Taloushallintoliiton johtavan asiantuntijan Markku Ojalan mukaan muutoksessa on ollut haasteensa.

Laki kaupallisten sopimusten 30 päivän maksukatosta oli hampaaton lainpykälä, koska sitä voi hyvin kiertää ilman seuraamuksia

Miljoonan euron korkohyöty?

Hallituksen esityksessä on arvioitu, että uudesta menettelystä koituisi yrityksille yhteensä noin 0,5—1 miljoonan euron korkohyödyt vuodessa, kun veronkanto siirtyisi maksun suoritushetkeen. Muutoksesta on kuitenkin myös kuluja, kun yritysten pitää muuttaa esimerkiksi tietojärjestelmiään. Lisäksi pienet yritykset voivat jo nyt tilittää arvonlisäveronsa kolmen kuukauden välein.

Suomessa on runsaat 510 000 yritystä, jotka olisivat oikeutettuja siirtymään maksuperusteiseen menettelyyn arvonlisäverojen tilityksessä. Hallitus arvioi, että näistä uuteen menettelyyn siirtyy noin 190 000 yritystä. Esimerkiksi käteiskauppaa harjoittavalle yritykselle uudistuksesta ei ole hyötyä, koska ne saavat muutenkin maksun myynnistään toimitushetkellä. Liioin rakennusyrityksiä muutos ei hyödytä, koska alalla on käytössä niin kutsuttu käännetty verovelvollisuus, eli myyjän sijasta ostaja tilittää arvolisäveron valtiolle.

Saavutetaanko lakimuutoksella toivottuja hyötyjä, jää nähtäväksi.

Todennäköisesti monessa yrityksessä uuteen menettelyyn siirtymisen vaiva ja kustannukset arvioidaan mahdollisia hyötyjä suuremmiksi – etenkin, kun pidennetyt, kolmen kuukauden arvonlisäveron tilitysjaksot, sallitaan jo nyt kaikkein pienimmille yrityksille. Uudesta menettelystä voi olla suurtakin hyötyä, jos yrityksen laskutusajat ovat pitkät, mutta sillä on vain muutamia suuria alvillisia laskuja vuodessa.

Tilinpäätös jatkossakin suoriteperusteinen

Vaikka yritys siirtyisi arvonlisäverotuksen tilityksissä maksuperusteiseen menettelyyn, tilinpäätös pitää laatia jatkossakin pääsääntöisesti suoriteperusteisesti. Hallituksen esityksessä mainitaan, että uudistunut kirjanpitolaki sallisi aiempaa laajemmin maksuperusteisen tilinpäätöksen laatimisen, mutta tässä kohtaa lakiesityksessä on virhe.

”Uusi laki ei salli maksuperusteista tilinpäätöstä kuin mikrokokoisille yhdistyksille ja säätiöille. Vaikka arvonlisävero tilitettäisiin maksuperusteella, kirjanpito pitää laatia suoriteperusteisena”, Ojala sanoo.

Myös veroilmoitus pitää tehdä jatkossakin suoriteperusteisesti. Maksuperusteisen alv:n ja suoriteperusteisen kirjanpidon sekä verotuksen yhteensovittaminen onkin yksi lakimuutoksen suurimmista kipukohdista. Maestron tuotepäällikkö Eero Nuutisella on napakka mielipide:

Hallituksen esityksessä on lähdetty siitä ajatuksesta, että kaikissa pienissä yhtiöissä kirjanpitoa tehtäisiin ikään kuin pankkitilin kautta. Se on ihmeellistä, koska melkein kaikilla yrityksillä on käytössä osto- ja myyntireskontraohjelmat

Vaikutuksia myös ostoista tehtäviin vähennyksiin

Jos yritys valitsee arvolisäverojen maksuperusteisen tilityksen, sitä sovelletaan myyntien lisäksi myös ostoihin.

”Kannattaa muistaa, että jos kone- ja laitehankintoja maksetaan osamaksuerissä, yrittäjä saa vähennykset vasta sitä mukaan, kun laitetta maksetaan. Yrityksissä on syytä miettiä tarkkaan, onko maksuperusteisuuteen siirtyminen kannattavaa, koska ostovähennystäkään ei saa samalla hetkellä kuin vaikkapa uusi kone yrityksen pihaan tule”, Ojala sanoo.

Taloushallinnon ohjelmistoihin muutoksia

Taloushallinnon ohjelmistoyrityksillä on ennen vuoden vaihdetta melkoinen rumba, kun ne tekevät järjestelmiinsä muutoksia. Suorite- ja maksuperusteisuuden yhteensovittamisen lisäksi työtä teettävät lukuisat muut uudet pykälät, kuten laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä (mm. verotililaki), työeläkeuudistus sekä sosiaaliturvamaksulain korvautuminen sairausvakuutusmaksulailla.

Kiireisen aikataulun lisäksi haasteena on se, ettei lakipykälistä aina pysty päättelemään, miten lakia on tarkoitus tulkita. Esimerkiksi arvonlisäverolain uusien pykälien kohdalla epäselvää on jo sekin, katsotaanko 500 000 euron liikevaihtorajaa maksu- vai suoriteperusteisen kirjanpidon mukaan.

Maestron Eero Nuutisen mukaan lakiesityksestä ei liioin pysty päättelemään, miten oikaisut pitäisi tehdä, jos yritys vaihtaa menettelytapaa.

”Pykälikössä on jätetty väljäksi muotoilu siitä, voiko yritys hyppiä suoriteperusteisen ja maksuperusteisen arvonlisäveron tilityksen välillä vaikka joka kuukausi, vai koskeeko valinta aina yhtä tilikautta kerrallaan. Epäselvää on myös se, miten pitäisi menetellä edellisen tilikauden maksamattomien verojen kanssa silloin, kun siirrytään yhdestä tavasta toiseen”, Nuutinen kuvaa.

Jos tulkintoihin ei saada verottajalta tai lainsäätäjältä ajoissa ohjeistuksia, riskinä on, että taloushallinnon järjestelmiin tehtyjä ratkaisuja joudutaan parsimaan jälkikäteen.

Nuutinen pitää mahdollisena myös sitä, että pykälät muutetaan jälleen taas seuraavan vuoden alussa, jos ne osoittautuvat toimimattomiksi. ”Kunpa pystyisimme vähän ennakoimaan uudistuksia ja sitä, miten pitkään ne ovat voimassa. Silloin turhan tekemisen määrä vähenisi”, Nuutinen sanoo.

Myös Taloushallintoliitolla on käytössään Maestron järjestelmä. Liiton johtava asiantuntija Markku Ojala keksii, että maksuperusteisuuteen siirtymisellä voi olla myös muita yllättäviä vaikutuksia, jotka toivon mukaan on osattu ottaa huomioon kireästä aikataulusta huolimatta. Esimerkiksi tilastokeskuksen suhdannetilastot tehdään kausiveroilmoitusten perusteella, jolloin maksujen kohdentaminen uudella perusteella voi pakottaa tilastonikkarit miettimään tilastointia uudelleen.