Tilitoimistoissa konsultoinnin merkitys kasvaa

Ruohonjuuritasolla tilitoimistossa töiden loppuminen ei huoleta, sillä työtahti on viime vuosina pikemminkin vain kiihtynyt. ”En ole nähnyt vielä mitään merkkejä, että meiltä työt loppuisivat. Työn muoto kyllä muuttuu ja helpottuu jonkin verran siinä vaiheessa, kun laskut alkaisivat mennä sähköisessä muodossa”, KHT, KLT Teuvo Kärkkäinen Laskentakonsultit Oy:stä arvioi.

Kärkkäisen luotsaama Savonlinnassa sijaitseva 16 hengen tilitoimisto palvelee noin 600 asiakasta. Toimiston asiakkaista vain noin joka viides on siirtynyt sähköiseen laskutukseen, vaikka se on ollut mahdollista jo lähes parinkymmenen vuoden ajan.

Ongelmana on, että sähköisen laskutuksen kustannukset ovat pienille yrityksille vielä liian isot suhteessa siitä saataviin hyötyihin. Jos laskuja tulee vain noin kymmenen kuukaudessa, niiden näpyttely järjestelmään ei vie monta minuuttia tilitoimistolta.

Verkkolaskutuksessa laskutustiedot siirtyvät automaattisesti yrityksen kirjanpitoon, mikä on ensimmäinen askel yritysten taloushallinnon digitalisoimiseksi. ”Jos yritysten laskutus on suoraan kirjanpidossa, se helpottaa kirjanpitäjän ja veroilmoituksen tekijän teknistä työtä. Aivoja se ei juuri lepuuta”, Kärkkäinen sanoo. 

Verkkolaskujen käyttöönottoa vauhditetaan

Verkkolaskujen käyttöönoton tahmeuteen on havahduttu myös valtionhallinnossa. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaamasta vuonna 2015 valmistuneesta PK-yritysten taloushallinnon digitalisointi -selvityksestä käy ilmi, että pienten yritysten välisessä kaupankäynnissä verkkolaskujen osuus on Suomessa alle viidennes, mikä on iso este tuottavuushyötyjen saavuttamiselle.

Selvityksen tehneen Anders Tallbergin mukaan verkkolaskutuksen käyttöönottoa pitää edistää ja lisäksi tarvitaan muitakin toimia digitalisaation vauhdittamiseksi. Yhtenä esteenä Tallberg pitää moninaisia ja tulkinnanvaraisia työsopimuksia, joiden takia palkanlaskennan automatisointi on vaikeaa ja kallista.

Vaikka taloushallinnon digitalisoinnissa päästäisiin vauhtiin, Teuvo Kärkkäinen ei usko nopeisiin muutoksiin. ”Automatisaatio voi vähentää jonkin verran työvoiman tarvetta, mutta toistaiseksi tilalle on tullut aina uusia tehtäviä esimerkiksi valtiolta”, hän sanoo.

Taloushallinnon sparrausta ja konsultointia

Tilitoimistossa pienelläkin yrityksellä on yleensä nimetty henkilö, jolta voi kysyä apua lähes asiassa kuin asiassa. Laskentakonsulttien Teuvo Kärkkäinen uskoo, että jatkossa tarvetta on yhä enemmän taloushallintoon ja verotukseen liittyvälle konsultoinnille ja sparraukselle.

”Työhömme kuuluu tehdä hyviä kysymyksiä yrittäjälle – kuten miksi hän on tehnyt niin kuin on, olisiko asian voinut tehdä toisella tavalla ja päässyt sitä kautta ehkä parempaan lopputulokseen. Se edellyttää meiltä myös bisneksen hallintaa”, Kärkkäinen sanoo.

Kirjanpitotoimistolla voi olla hyvinkin tärkeä rooli yrittäjän arjessa. ”Huonoina aikoina olemme keskustelukumppani ja jopa ikään kuin psykologi tai psykiatri, jonka luona voi käydä läpi maailman murheita tai hyviäkin asioita. Tällaisia keskustelupaikkoja on pienyrittäjille aika vähän. Pankit olivat sitä ennen, mutta kohta ne eivät enää aukaise edes oviaan”, Kärkkäinen sanoo.

Tuottavuus on moninkertaistunut

40 vuotta tilitoimistoalalla työskennellyt Teuvo Kärkkäinen on seurannut lähietäisyydeltä alan kehitystä. Vuosien saatossa työn tuottavuus on noussut valtavasti uusien toimintatapojen ja työkalujen ansiosta.

”Jos yrityksen kirjanpitoa tehtäisiin vielä kynällä kirjoihin, tarvitsisimme 3–4-kertaisen määrän työntekijöitä. Silloin toki palkka pitäisi jakaa kolmella tai neljällä”, Kärkkäinen sanoo.

Käsillä on kuitenkin jonkin sortin henkinen murros. Siinä missä vanhemmat sukupolvet hoitavat asioitaan edelleen kasvotusten, nuoret turvautuvat useimmiten sähköpostiin.

Entä mitä tapahtuu työn mielekkyydelle, jos koneet hoitavat jatkossa yhä enemmän rutiinitöitä? ”Toivottavasti työ muuttuu mielekkäämmäksi, mutta ainakaan tähän asti niin ei ole käynyt”, Kärkkäinen sanoo.

Hänen miestään toimintatapojen muuttuminen on johtanut inhimillisen kontaktin vähentymiseen, mikä on – ainakin vanhemman sukupolven edustajan näkökulmasta – kaikkea muuta kuin mielekästä.

”Itse koen, ettei ole niinkään mielekästä asioida sähköpostien välityksellä, vaikka se monesti onkin tehokkaampaa. Minulle työn mielekkyys tulee henkilökohtaisesta kontaktista”, Kärkkäinen kuvaa.

Edellinen artikkeli

Digitalisaatio tarjoaa kiihdytyskaistan rohkeille

Seuraava artikkeli

Lundia uudisti brändinsä ja päivitti konseptinsa nykypäivään

Jaa LinkedInissä
Jätä yhteydenottopyyntö