Digitalisaatio tarjoaa kiihdytyskaistan rohkeille
Digitalisaatio voi tarjota oivan keinon tilitoimistoille parantaa tuottavuutta ja vallata markkinoita – myös Suomen rajojen ulkopuolelta.
Aivan kuten globalisaatio on pyyhkäissyt yli teollisuuden, myös palvelualoilla on edessään rajuja puhureita. Valitettavasti tarjolla ei ole vain ihmelääkettä, joka parantaisi yritysten tuottavuutta ja nostaisi Suomen talouden ahdingosta.
Digitalisaation vanavedessä seuraa myös kansainvälisen kilpailun kiristyminen. Myös toimintaympäristöt uhkaavat muuttua jopa niin, että aiemmat bisnesmallit ja ansaintalogiikat menettävät merkityksensä. Asiantuntijan mielestä digitalisaatio kannattaa nähdä kuitenkin uhkien sijaan mahdollisuutena.
”Kyse on siitä, onko meillä rohkeutta mennä markkinoille, jonne rahkeemme eivät aiemmin riittäneet. Jos jäämme toimimaan niin kuin tähänkin asti on toimittu, silloin jossain kohdassa peli menetetään”, Etlatiedon varatoimitusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö sanoo.
Etlatieto oli yksi kuudesta asiantuntijaorganisaatiosta, jotka osallistuivat viime vuonna työ- ja elinkeinoministeriö TEMin tilaaman ”Palvelutalouden murros ja digitalisaatio – Suomen kasvun mahdollisuudet”-raportin kirjoittamiseen.
Kansantalouden kannalta ei ole ihan merkityksetöntä, miten suomalaiset palvelubisneksessä pärjäävät, sillä palvelujen osuus Suomen BKT:sta on yli 70 prosenttia. Vaikka suomalaisia läpimurtoja digitaalisissa palveluissa ei ole juuri vielä nähty, TEMin raportin mukaan meillä on täydet mahdollisuudet ponnistaa mukaan kehityksen kärkeen.
Kirjanpito on skaalautuvaa palvelua
Etlatieto Oy jakaa palvelualan yritykset nelikenttään sen mukaan, miten skaalautuvia ja paikasta riippuvaisia niiden palvelut ovat. Houkuttelevinta bisnestä digitaalisessa maailmassa tarjoaa nurkkaus, jossa palvelut skaalautuvat eivätkä ole riippuvaisia paikasta. Tällaisia ovat vaikkapa ohjelmistotalot tai pelifirmat, joissa yhden digitaalisen lisäkappaleen tuottaminen ei maksa välttämättä mitään – eli joissa skaalaedut ovat äärettömät.
Toisaalta näillä yrityksillä on kaksisuuntainen tie. Näillä toimialoilla suomalaisyritykset eivät ole paikkaan sidottuja, mutta eivät liioin niiden ulkomaiset kilpailijat. Se ei ole ainoa autuaaksi tekevä nurkka, mutta siellä on paljon mahdollisuuksia lisätä tuottavuutta.”
Suomessa on lähes 200 000 palvelualan yritystä, joista Etlatiedon laskelmien mukaan suurin osa on paikasta riippuvaisia. Esimerkiksi kirjanpito ja tilintarkastus ovat erittäin hyvin skaalautuvia, mutta ainakin jossain määrin paikasta riippuvaisia. Ali-Yrkön mukaan myös tällaisilla toimialoilla voidaan löytää alan sisältä kiinnostavia mahdollisuuksia.
”McDonalds on hyvä esimerkki paikkaan sidotusta palvelusta, joka menestyy globaalisti. Hampurilaisen tekovaiheessa ei juuri saada skaalaetua, mutta brändi on skaalattavissa. Yritysten pitäisi katsoa avarammin sitä, olisiko ydintoiminnan liepeillä skaalaetuja saatavissa”, Ali-Yrkkö sanoo.
Työ muuttaa muotoaan
Digitaalisessa maailmassa lisämyynti voi näkyä välittömästi yrityksen tulosrivillä, sillä esimerkiksi pelin tai musiikkikappaleen voi myydä uudestaan lukemattomia kertoja ilman, että tuotantokulut kasvavat. Tällaisissa palveluissa myynnin kasvu ei liioin edellytä välttämättä lisätyövoiman palkkaamista. Ali-Yrkkö ei silti usko töiden loppumiseen.
”Jos vuosituhansia kestänyt teknologinen kehitys jatkuu, silloin meillä on jatkossakin töitä. Jos jotain perustavanlaatuisesti muuttuu, tilanne voi olla toinen. En lähde veikkaamaan, mutta eihän kukaan ollut kuullut kymmenen vuotta sitten esimerkiksi life coacheista tai personal trainereistä? Työ vain muuttaa muotoaan”, Jyrki Ali-Yrkkö sanoo.
Digitaalisten menestystuotteiden rakentaminen edellyttää teknologiaosaamisen lisäksi ennen kaikkea luovuutta, ja siinä ihmiset päihittävät Ali-Yrkön mielestä koneet vielä mennen tullen. Toisaalta menestys voi vaatia jatkossa yhä tarkempaa fokusointia.
”Globaalissa kilpailussa suomalaisyritys voi pärjätä erikoistumalla ja pyrkimällä olemaan erilainen kuin kilpailijat kaikkialla maailmassa. Jollei pysty erikoistumaan, vain hinta ratkaisee. Kannattaa miettiä mitä voi tarjota sellaista, josta asiakas on valmis maksamaan enemmän”, Ali-Yrkkö sanoo.
Tilitoimistoissa henkilökohtaiset suhteet tärkeitä
Vaikka digitalisaatio panee monilla toimialoilla pelisääntöjä uusiksi, myös henkilökohtaisilla suhteilla voi olla merkitystä. Ali-Yrkön mielestä yksi tällainen toimiala on kirjanpito – etenkin, kun asiakkaana on pienyrittäjiä.
”Olen itsekin ollut aikoinaan töissä tilitoimistossa. Tilitoimisto oli paikka, jossa yrittäjä pääsi juttelemaan asiantuntijan kanssa. Henkilökohtaisilla suhteilla on merkitystä. Muutenkin näkisin tulevaisuuden ”joko tain” sijaan mieluummin ”sekä että”-maailmana”, Ali-Yrkkö kuvaa.
Toisaalta suomalaisten yritysten ei pitäisi Ali-Yrkön mielestä tyytyä piirisarjan mestaruuteen silloin, kun rahkeita on enempäänkin, sillä myyntiä voi kasvattaa ja tuottavuutta parantaa vain, jos tavoitteet ovat korkealla. ”En sano, että kaikkien pitäisi mennä maailmalle, mutta olisi hyvä, että osa menisi”, Ali-Yrkkö sanoo.
Jos esimerkiksi yrityksen verkkosivut ovat vain suomeksi, yritys rajaa mahdollisuutensa kotimaahan – usein turhaan. Muun muassa ruotsalais- ja tanskalaisyritykset ovat tässä suhteessa selvästi suomalaisia edellä. Kansainvälisen selvityksen mukaan ruotsalaisissa verkkokaupoissa oli keskimäärin kuusi ja tanskalaisissa seitsemän kielivaihtoehtoa, kun taas suomalaisyritysten kaupoissa kielivaihtoehtoja oli keskimäärin vain kaksi.
Digitaalisessa maailmassa daavidilla on hyvät mahdollisuudet päihittää goljat, eikä edes Facebookin ja Googlen kaltaisten jättiläisten valta-asema ole takuulla ikuinen.
Individualismi on nykyisin vahvaa, ja monella toimialalla valta-asema vaihtuu usein siksi, että ihmiset haluavat pois siitä, mikä on muuttunut tavanomaiseksi. Esimerkiksi Applen tuotteilla alkaa olla jo vaikea erottautua.
